Niko 1v 6kk

Moikka kaikille!

 

Tässä on taas aikaa vierähtäny et oon kerenny kirjottaa tänne.

Niko kasvaa ja kehittyy tosi nopeaa vauhtia, paljon nopeemmi, mitä itse haluaisin.

Nikosta on tullut juokseva rasavilli.

Niko on kävellyt vasta 3½ viikkoa ja nyt jo juoksee.

Mihin se aika on kadonnut, kun sai pitää pientä Nikoa sylissä ja syöttää tuttipullosta.

Muutimme isompaan asuntoonkin tässä välissä, kun Niko ei enään suostunut nukkumaan meidän kanssa samassa makuuhuoneessa, nyt Nikolla on oma poikien huone, missä on paljon autoja, legoja ja palapelejä.

Nikolla on tullut kiinnostus palapeleihin, kirjoihin, autoihin(tietenkin), musiikkiin ja palloihin.

Nikolla on jo kuusi hammasta ja lisää on tulossa.

Huomenna ois sitten tarkoitus taas mennä kattomaa joulupukkia ja ilotulitusta.

Viime vuonna kun kävimme siellä, Niko nukkui siihen asti kunnes raketit alkoivat paukkumaan. Tänä vuonna voikin olla, että Niko katsoo mielellään ilotulitusta peltorit korvilla. :)

Niko on myös alkanut puhua, painekonsonantit on vielä vähän hakusessa, mutta osa tulee jo kunnolla. 

Niko on aivan rakastunut koiriin, lintuihin ja kaniin.

Jos olemme lenkillä ja Niko näkee koiran rattaista kuuluu kovaan ääneen: "hauva! hauva!"

 

Mutta tässä taas kaikki tälläkertaa, yritän kirjoittaa useammin.

 

-Jonna-

Niko 1v. rasavilli

Heippa taas kaikille! 

Nyt on tullu liiankin pitkä kirjotuskatko tänne, meillä on ollut kaikenlaista puuhaa.

Tosiaan pieni Nikomme täytti 20.5, 1-vuotta ja sen jälkeen vauhtia on riittänyt. Niko kävelee tukia vasten, mutta ei vielä ole ottanut ilmantukea askeleita. Niko seisoo välillä ilman tukea ja sitten kun Niko sen itse huomaa, niin äkkiä pylly maahan tai ottaa tukea sohvasta tai pöydästä.

Niko on alkanut tapailla sanoja paljonkin, "auuo" on auto, "eeho" on verho, "öyä" on pöytä "aaae" on koiramme jade, "aiu" on vanhempieni koira haiku, "ehu" on myös vanhempieni koira jehu "aao" on vanhempieni koira aatos. Niko jos näkee jotain hyvää kuten mustikkaa, jäätelöä tms. Niko sanoo "nam,nam" ja jos Niko haluaa jotain niin silloin sanotaan napakasti "anna,anna"

Tässä olisi kaikki tältä erää, tässä on myös kuvia Niko 1v.

-Jonna-

Leikkaus ohi!

Moikka kaikille!

Nyt on tullu pien kirjotus katko tänne, hommattii tos joku aika sitte tablet ja unohin sitte tän salasanan, no mut nyt voi kirjottaa.

Eli siis Nikon suulakihalkio leikkaus oli maanantaina 28.4 vaikka olis oikeesti pitäny olla tänää 5.5, leikkaus meni tosi hyvi ja Nikolle tehtii suulaen leikkauksen yhteydessä muutakin. 

Nikolta putkitettiin molemmat korvat, leikattii kielijännettä ja poistettii luomi otsasta hiusten alta. Niko oli leikkaus päivänä todella väsynyt joten oltiin vaan hetken aikaa illalla Nikon luona, ajateltii et annetaa Nikon nukkua et jaksaa sitte keskittyy parantumisee. 

Käytii sinä aikana ku Niko oli leikkauksessa ni Sea Lifessä ja kampissa, kyllähä siin sai monts tuntia kulumaa onneks, ettei koko aja miettiny sitä leikkausta. Tuli sitte ostettuu kaikkee tarpeellista siinä samalla ja ajateltii et oli vähä niiku lomareissu. 

Niko on parantunu leikkauksesta paremmi ku toivottii, lähettii helsinkii sunnuntaina ja päästii keskiviikkona kotii. Niko ei hirveemmi enää halua kipulääkettä, ainoastaa melkeipä yöks annetaa, muuten pärjää ilman ja yritetään välttää  vahvempaa kipulääkettä et annetaa miedompaa mielummi. Nikolla on nyt totaalisesti vauhti päällä, enne leikkausta Niko oppi just seisomaa tuen kanssa ja puhuu "nam nam, mamma, mummo ja ämmä" Nikoo vähä ärsyttää nuo käsilastat mitä pitää nyt leikkauksen jälkee käyttää, mut menee niil erittäin lujaa lattialla. :) En malta oottaa et tulee 12.5 et saadaa lopettaa lastojen käyttö kokonaa, mut onneks sentää ei tullu samanlaista köyttämistä ku huulileikkauksen jälkee muute ei varmaa nukuttais koko yönä.

On ihanaa seurata ku poika saa melkei olla oma ittensä mut ei ihan. 

Laittelen kuvia myöhemmin Sea Lifesta ja Nikosta.

-Jonna-

Niko ja talvi

Heippa kaikille!

Huuh. Anteeksi blogin pieni tietokatko, meillä on nyt ollut niin hektistä, että ei ole edes kerennyt oikein mitään. 
Meillä Niko on alkanut ryömimään, tai itseasiassa on jo ryöminyt hetken aikaa ja alkaa ottamaan konttausaskelia ja harjoituksia. 
Soseiden suhteen meillä ei ollut muuta ongelmaa kuin kasvissoseet, niistä meidän pikku jätkä ei oikeen tykännyt, mutta menee jauhelihakastike ja perunamuusi, broileri ja riisi, kala ja kasvikset. Makeiden soseiden suhteen Niko ei niinkään ole nirso vaan syö melkein kaikkia, mutta suuri suosikki on ollut Hedelmäralli. 
Nyt kun Niko on alkanut ryömimään, on meidän koiramme Jadekin saanut oman osansa, mutta ei välitä pätkääkään vaikka Niko ottaisi hännästä tai vetäisi karvoista, tietenkin isi ja äiti pitävät silmällä.
On aivan uskomatonta, miten tuo pieni pikku-ukko voi olla sitkeä sissi, nyt meillä on molemmissa silmissä silmätulehdus ja vielä korvatulehdus kaupan päälle, mutta silti tuo ihmepoika jaksaa nauraa, leikkiä, ryömiä ja jutella.
Tosiaan täällä alkaa talvi olla ohi, ja kerkesi Niko 3 kertaa käydä pulkkailemmassa :)


Kirjoittelen taas pian!

-Jonna- 

Uusi Vuosi, Uudet Kujeet

Heipsan kaikille!

Nyt ei oo paljoo kerenny kirjottaa tännekkää. 

Meillä joulu meni hyvin, Niko oli enemmän innoissaan joululahjapaperista, kuin lahjoista, mutta nyt lahjat ovat olleet suuressa suosiossa. Nikon siskopuoli joutui joulupäivänä sairaalaan, kun oli vatsa sekaisin ja nestehukka oli lähellä. Siitä selvittiin yhden yön osasto reissulla. Uusi vuosi menikin sitten minun, Janin ja Nikon kesken ja tietysti koiramme Jaden. Niko nukkui suurimman osan rakettien ammunnasta, mutta muuten oli kyllä mielenkiintoista katsottavaa. Uudenvuoden päivänä Niko joutui sairaalaan ripulin takia, siitäkin selvisimme yhden yön osasto reissulla, Nikollekkin tuli nestehukkaa hieman. 

Nyt ovat onneksi asiat toisin. Niko on löytänyt varpaansa ja haluaa tutkia niitä jatkuvasti, mikään muu ei niinkään kiinnosta kuin varpaat. 

Vapanvaihtaminen on erittäin mielenkiintoista kun herra tykkää kääntyillä ja tutkia varpaita samaan aikaan kun vaippaa pitäisi laittaa kiinni.

Nikolle on kaiken kaikkiaan tulossa kolme hammasta, kaksi alas ja yksi ylös, mistä johtuu jatkuva pureminen leluja kohtaan ja purulelua :) 

Kuvia en pysty tällähetkellä laittamaan, kun joululahjaksi saatu järjestelmäkamera on huollossa, mutta laitan kyllä kuvia heti kun kamera saapuu :)

Kirjoittelen lauantain jälkeen lisää :)

-Jonna-

Joulun Odotusta

Meillä odotetaan joulua innoissaan, niin Niko, Nikon sisko ja äiti ja isä.

Täytynee myöntää on tää joulun aika täynnä kaikkea hommaa, lahjojen paketoimista, siivousta, ruokaa ja muuta. Tuntuu ettei aika riitä mihinkään. 

Meillä on ollut pari päivää musiikintäyteistä, kun minä tykkään tehdä asioita musiikin tahtiin, että hommat onnistuisi paremmin. 

Nikon leikkauksesta on jouluaattona 3 viikkoa ja täytyy myöntää, että olen erittäin tyytyväinen leikkaustulokseen, Nikon arpi on erittäin siisti ja nyt tuntuu siltä, ettei Nikolla edes ole koskaan ollutkaan halkioita, että se on ollut vain unta. 

Mutta sitten kun katselee Nikon kuvia ja näkee siinä halkiot niin tulee olo, että on kyllä hyvä, että halkiot ovat leikattu. 

Kävimme viikko sitten Nikon siskon tarhan joulujuhlassa, ja Nikoa kiukutti kun jouduimme vielä silloin sitomaan käsiä, mutta muut lapset saivat antaa Nikolle niin paljon huomiota, että emme edes kerenneet itse perään. Nikon sisko esitteli ylpeänä, että: "Tässä on MINUN pikkuveikka" 

Tällä erää en oikein saa muuta kirjoitettua

-Jonna-

 Niko valmistautumassa joulujuhlaan

Niko joulujuhlassa

Leikkaus Ohi!

Nikon leikkaus meni hyvin, poika halusi jo heti heräämössä tuttipulloa, ja siitä se syöminen sitten lähti.

Seuraavana päivänä Niko oli jo paljon pirteämpi, Niko halusi mennä leikkihuoneeseen katsomaan siskon ja muiden lasten leikkejä, loppujen lopuksi Niko nukahtikin.

Illalla menimme uudelleen katsomaan Nikoa ja Niko oli ollut hieman kiukkuinen ja väsynyt, mutta olimme silti hetken aikaa siellä. Torstaina menimme katsomaan Nikoa ja Niko oli siellä käytävällä hoitajan sylissä katsomassa suurta maailmaa. Otin Nikon syliini ja katsoin poikaa, samantien tuli kirkas hymy kasvoille, niin hyvin kun leikkauksen jälkeen voi tulla :) 

Kirurgimme tuli tapaamaan meitä ja oli sitä mieltä, että voisimme lähteä torstaina kotiin ja siinä samalla me sitten lähdimme pakkaamaan tavaroitamme ja takaisin Nikon luo. Niko oli nukkumassa, mutta heräsi ihan pienen hetken kuluttua. Saimme kotiohjeet ja lähdimme siitä sitten kotia kohti.

Matka sujui Nikon osalta hyvin, mutta minua ja miestäni hirvitti ne kaistapää kuskit jotka eivät osanneet ymmärtää risteysalueen keltaista viivaa vaan ohittelee siinä. Muutaman kerran jouduimme ilmoittamaan takana ajaville,että he olivat liian lähellä meidän automme perää.

Niko oli tietenkin ihmeissään kun pääsi kotiin, kun koiramme ei ollutkaan kotona vaan hoidossa.

Yö meni suhteellisen rauhallisesti, Niko heräsi 03.30 syömään ja nukahti 6.05, pieni valvominen, mutta kuuluu asiaan.

Sittemmin Niko heräsin 08.30 ja oli siihen asti hereillä, kunnes lähdimme ulos rakentamaan lumiukkoa, kun lunta oli paljon tullut maahan.

Nikolla on mennyt leikkauksen jälkeen yllättävän hyvin, ajattelin, että syöminen on iso ongelma mutta tuo meidän poika on päättänyt, että hän kyllä syö! :)

Niko on pikkuhiljaa alkanut olla oma itsensä, haluaa istua, ryömiä (vaikka kädet ovat sidottu), ja kävellä.

Kirjoittelen taas :)

-Jonna-